sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Rudyard Kipling ja potkupallon ääressä kasvaneet narrit (US 9.12.1902)

(Muutamia vuosia myöhemmin Nobel-palkittu kirjailija Rudyard Kipling kritisoi hemmoteltuja englantilaisia ja "potkupallon ääressä kasvaneita narreja".)

Tieroja eri aloilta.
Uusi Suometar no 9, 12.1.1902

Tieroja eri aloilta. Rudyard Kipling Englannin kansalle.

Muutamia woimakkaita, kaunopuheisia sanoja osottaa Rudyard Kipling, jonka kynä on aina taistellut brittiläisten waltakunnan-aatteiden puolesta, ”Times”issä julkaisemassaan runossa ”Saarelaiset” Englannin kansalle.

Ensiksi huomauttaa hän maamiehilleen, kuinka he owat laiminlyöneet aseammatin ja kuinka he owat kaikin mahdollisin neuwoin estäneet niitä, jotka owat ”tahtoneet palwella kunnian ja niitä, jotka owat tahtoneet palwella palkan wuoksi”. Tuli sitten tuomion päiwä: ”Jolloin teidän häpeänne käwi ilmeiseksi pienen, mutta taistelutantereella kunnollisen kansan käden kautta; teidän maanne suopean tähden ja pienen joukon kautta pelastuitte te. Teidän woimakkaiden miestenne huutaessa eläköön-huutoja miljoonittain, lähetitte te sotaan kykenemättömiä raukkoja, kaupunkien hemmoteltuja poikia. Walmistumattomina lähetitte te heidät taisteluun, sellaisina kuin löysitte heidät kaduilta, ja heiltä odotatte te, että he käyttyityisiwät kuolemaan nähden kuin sotaan tottuneet miehet! Ja teidän hewosianne ja koirianne karaisette te! Owatko eläimet sitten suurempiarwoisia kuin ne sielut, jotka te uhraatte?” Mutta te sanoitte: ”Heidän rohkeutensa on kyllä osottawa heille oikean tien, ja onhan loppu muutoinkin lähellä.” Ja te lähetitte heille leiwoksia ja kuwia, unohditte rautaisen ylpeytenne ja kerjäsitte nuoremmilta kansoilta miehiä, jotka taitawat ratsastaa ja ampua. Siihen olitte te sitten tyytywäisiä ja uskoitte pelastuksenne narrien käsiin, jotka owat kaswaneet kricket-pelin ja potkupallon ääressä.

Seuraawilla sanoilla sanoo runoilija englantilaisille katkeran totuuden, huomauttaen samalla mitä hän odottaa heiltä suoranaisena welwollisuutena: ”Idle – except for your boasting, and what is your boasting worth? If ye grudge a year of service to the lordliest life on earth?” (”Laiskoja – paitsi itseriitoksesta, ja minkä arwoista on tämä itseriitos? Jos teidän isänmaanne ei ole yhden wuoden ritarillisen palweluksen arwoinen!”)

Runon loppupuoli on omistettu aiheelle: ”Mitä kerran olet perinyt isiltäsi, ansaitse sen itsellesi, että sen omistaisit!” … Sitten wetää runoilija esille pelkurit, jotka wapisewat oman mukawuutensa ja kaupan wuoksi, maalaa heille kuwan palawista rantakaupungeista ja kysyy, onko maahan hyökännyt wihollinen ehkä karkotettawa rukousten tai saarnojen tai pyyntöjen awulla, wai tuleeko jumalien laskeutua alas maan päälle tuomaan pelastusta. ”Toimikaa niin kauwan kuin wielä on päiwä, että ette illan tullessa olisi ikeen alla! Te olette kansaa, joka woi saada tahtonsa toteutetuksi. Teidän käsissänne on pelastus, hukka on lankeawa teidän omien päidenne päälle!”

Ei kommentteja: