Helsingin Sanomat no 122, 30.5.1909
Niin oudolta kuin se meistä suomalaisista tuntuukin, on jalkapallourheilu wanhimpia ulkoilmaurheiluja. Wäitetäänpä jo muinaisessa Egyptissä ja Kreikassa harjoitetun palloleikkejä, joilla ilmeisesti oli jalkapallopelin luonne. Kuitenkin pidetään Englantia tämän reippaan ja jännittäwän urheilumuodon warsinaisena kotimaana, sillä warmojen lähteiden mukaan on tätä urheilua harjoitettu Englannissa jo ammoisista ajoista saakka. Erään sadun mukaan oli ensimmäisenä jalkapallona erään Chesterin taistelussa kaatuneen tanskalaisen pää! 1100-luwulla oli jalkapallopeli yleisesti lewinnyt ja sai seuraawina wuosisatoina yhä suuremman kannatuksen. Seurauksena oli, että kuninkaallinen asetus w:lta 1314 kielsi jalkapallopelin harjoittamisen; syynä oli näet se, ettei kansa tämän palloleikin takia harjoittanut kylliksi aseiden käyttöä y. m. Tällä kiellolla ei ollut kuitenkaan mitään merkitystä ja se lakkautettiin 1800-luvulla.
Tähän aikaan saiwat nuo leppymättömät puritaanit aikaan asetuksen, jonka mukaan sunnuntaisin ei saa harjoittaa minkäänlaista urheilua. Tällainen kielto oli omansa waikuttamaan lamauttawasti jalkapallopeliin, kuten muihinkin urheilulajeihin.
Wasta 19:sta wuosisadan keskipaikkeilla alettiin jalkapalloa taasen harjoittaa suuremmassa määrässä, ja wuonna 1863 pidettiin Lontoossa kokous, jossa perustettiin ”The English Football Associationin” liitto. Nyt tahtoiwat kuitenkin toiset, että pelin harjoittajilla olisi oikeus käyttää käsiään pallon wastaanottamiseksi ja kuljettamiseksi, jotawastoin toiset oliwat sitä mieltä, että ainoastaan maaliwahti on oikeutettu käyttämään käsiään. Wiimemainittua mielipidettä oli suurin osa ”Associationin” jäsenistä. Seurauksena oli, että perustettiin uusi liitto ”The Rugby Football Union”, johonka kuuluu kaikki ne, jotka kannattiwat, että jokaisella pelaajalla on oikeus käyttää käsiään.
Täten on syntynyt kaksi toisistaan eroawaa pelitapaa: Rugby peli ja Liittopeli (Association) eli se jalkapallopelimuoto jota juuri Suomessakin harjoitetaan. Molemmilla pelitawoilla on Englannissa runsaasti kannattaji; mutta muualla Euroopassa harjoitetaan melkein yksistään Liittopeliä. Mannermaalla owat hollantilaiset ja tanskalaiset osottautuneet parhaimmiksi jalkapallopelaajiksi. Jaappanilaiset pitäisiwät myös olla näppäriä pallon potkijia. Ruotsiin on jalkapallo tullut noin 1860-luwulla.
Suomeen on jalkapallopeli, kuten kaikki muutkin urheilut, tullut sangen myöhään. Tosin on maassamme wuosia sitten muutamissa kouluissa harjoitettu jalkapalloa mutta hywin pienessä määrässä. Wasta wuonna 1906 toimeenpantiin maassamme ensimmäiset yleiset jalkapallo-ottelut (Helsingissä). Kaikista puutteellisuuksista ja wastuksista huolimatta on jalkapallopeli maassamme sittemmin mennyt jättiläisaskelin eteenpäin. Kilpailuja tapahtuu wuosittain kymmenittäin, jopa sadoittain. Ulkomaalaisia jalkapallojoukkueita on käynyt maassamma usein, eritoten Helsingissä.
Tärkeäksi muodostui wuosi 1907, sillä silloin perustettiin ”Suomen Palloliitto”. Wiime syksynä toimeenpani tämä liitto ensimmäiset kilpailut Suomen jalkapallomestaruudesta. Woittajana suoriutui täkäläisen W. Ja U.-seura Unitaan jalkapallojoukkue. Tämä riittäköön jalkapallopelin kehityksestä meidän päiwiimme saakka.
On kai paikallaan wielä tässä lyhin piirtein kuwata itse jalkapallopeliä ja sen harjoittamista: Peliin ottaa osaa 11 miestä (ja miksipä ei myös naista?) kummallakin puolen, ja on jokaisella oma määrätty paikkansa. On ollut aikojen kuluessa eri mielipiteitä siitä, mitenkä olisi soweliainta järjestää pelaajat. Ennen käytettiin seitsemää hyökkääjää, kahta juoksijaa ja yhtä puolustajaa, mutta w. 1883 muutti Cambridgen jalkapallojoukkue pelaajien järjestystä ja pelasi menestyksellä wiidellä hyökkääjällä, kolmella juoksijalla ja kahdella puolustajalla. Maaliwahti on tietysti aina pysynyt samalla paikalla. Tämä Cambridgen pelitapa on käytännössä wieläkin ja se onkin epäilemättä parhain.
Kummallakin puolueella on tarkoituksena pitää palloa hallussaan ja tarkoin sääntöjä noudattamalla erilaisilla ”dribblingeillä” ja ”passningeilla” saada pallo vastustajan maaliin. Se puolue on woittaja, joka useammin saa pallon toisen maallin. Peli kestää tawallisesti puolitoista tuntia; 45 min. Kumpaistakin maalia kohden.
Jalkapallopeli waatii suurta harjoitusta. Hemmoitelluista ja hitaista ihmisistä ei tule koskaan etewiä pallonpotkijoita. Woimistelemalla ja eritoten juoksemalla on saatawa ruumis työkykyiseksi, woimakkaaksi ja ennen kaikkea kestäwäksi, sillä ilman kestäwyyttä ei woi millään muotoa kestää jalkapallopelin ponnistuksia. Totta on, ettei jokaisesta woi kehittyä etewää pallonpotkijaa, mutta löytyy kuitenkin ominaisuuksia, joita harjoittamalla jokainen woi menestyksellä harrastaa jalkapallopeliä, nimittäin itsensähillitseminen, rohkeus (mutta ei raakuus) sekä ennen kaikkea pelaamalla rehellisesti ja tarkoin sääntöjä noudattamalla. Tämä mitä tulee yksityiseen pelaajaan.
Mutta jalkapallopeli on joukkue-urheilua sanan laajimmassa merkityksessä. Kun joku pelaaja on päässyt jonkun joukkueen jäseneksi, on hänen wälttämättömästi luowuttawa itsekkäistä kunnianhimoista ja wisusti muistettawa, että ainoastaan kaikkien pelaajien yhteiswoimin saawutetaan menestystä. Yhteispeli on jalkapallopelin a ja o, se on salainen woima joka ennen pitkään wie joukkueen kunniakkaaseen woittoon.
Jalkapallopeli lewiää wuosi wuodelta jättiläisaskelin kaikkialle. Eikä ihmekään, sillä tuskin löytyy hauskempaa, kestäwyyttä, itsensähillitsemistä ja päättäwäisyyttä enemmän kysywää urheilua kuin jalkapallopeli on. Useat leimaawat sen ”raa'aksi” urheiluksi. Mutta jokainen, joka wähänkin ymmärtää jalkapallopeliä tietää mitenkä typerä tuollainen syytös on. Sanokaapa missä kohden rehellisesti ja tarkasti sääntöjä seuraawa jalkapallopeli olisi muka ”raakaa”. Missä kohden se pakottaa ja sallii pelaajan pelata ”raa'asti”.
Ikäwä kyllä, tapahtuu jalkapallokilpailuissa usein wälikohtauksia, jotka antawat yleisölle aiwan wäärän käsityksen tästä kaikin puolin karaisewasta urheilusta. Tuollaiset moitittawat säännöttömyydet, jotka osottawat että osanottajilta puuttuu itsenhillitsemiskykyä, saawat poikkeuksetta ansaitun rangaistuksen – kilpailijat eiwät useinkaan koko urheilukautena saa ottaa mihinkään kilpailuun osaa.
Tässä pääpiirteet jalkapallopelistä. Joka tahtoo kunnollisesti tutustua tämän wilkkaan palloleikin tekniikkaan, hän oppii sen parhaiten käytännössä, katsomalla etewien pelaajien peliä j.n.e.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti