Mainos urheilujuhlista Kokkolassa (Österbottningen 17.8.1906)

(Österbottningenin etusivulla julkaistu mainos kansainvälisistä urheilujuhlista, joiden kuluessa pelattaisiin myös jalkapallo-ottelu. Jakobstad-lehti tosin tiesi juhlien jälkeen kertoa, että jalkapallo-ottelu jouduttiin rankkasateen vuoksi perumaan.)

En storslagen Idrottsfest.
Österbottningen no 64, 17.8.1906

Ottelu englantilaisten ja suomalaisten välillä (Finskt idrottsblad 7/1906)

(Finskt Idrosstbladin otteluraportti Kokkolan VPK:n ja englantilaisseuran väliltä. Englantilaisseuran pelaajilla oli kokemusta mm. West Hartlepool-, Wolwick- ja Newcastle-seuroista. Suomalaisseura suoriutui tappiostaan huolimatta ottelusta kunnialla, sillä samainen englantilaisseura oli aiemmin rökittänyt erään jalkapallon mahtimaa Tanskan suurimmista seuroista maalein 7-3.)

FOTBOLLSMATCH MELLAN ENGELSMÄN OCH FINNAR.

Finskt Idrottsblad (7/1906)

I Gamlakarleby spelades den 8 juli en match mellan Idrottsförbundets lag I och ett engelskt lag, sammansatt från skilda travarubåtar. Österbottningarna hade tränat jämt en månad, medan utlänningarna voro gamla rutinerade spelare och medlemmar af särskilda klubbar i West Hartlepool, Wolwick och Newcastle. Deras goalman Malloch är en af sitt fotbolldistrikts bästa spelare och vidare fastnar man ovillkorligen vid namnen Lindsay, Smith, Comfort och Brown, hvilka räknas till landets „best players". Lagens sammansättning var i öfrigt:

A. Malloch (mål)

Lindsay och Rae (höger o. vensterbacks)

Smith, Borroughs, o. Jardine (halfbacks)

Nelson j:r, Watson, Brown (kapten), Comfort, o. Nelson (forwards)

Geitel (kapten), Fremleson, U. Sandkvist, Fredriksson, o. Hanhikoski (forwards)

G. Sandkvist, Hauki, o. Hongell (halfbacks)

Jokela, o. Hagman (venster o. högerbacks)

H. Slotte (goal).

Finnarna vunno vid lottdragningningen och valde sidan med den svaga eftermiddagssolen i ryggen — engelsmännen fick åter börjaoch hade medvind.

Genast vid afspark visade de „lejonklorna", med ett mästerligt samspel svepa deras drifvare ner mot Idrottsförbundets mål. Korta passningar och fin kombinering förde bollen i närheten af det finska målet. Höger back är dock ej „blot till lyst", utan bollen tages just från tårna på en af Albions söner, som beredde sig för målspark och sändes åter ut på planen. Watson är dock framme och bollen kommer åter ner mot det finska målet. Backarna äro dock på sin vakt och så pågår en stund ett spel, som bragte åskådarena till förtjusning. Finnarna hafva nu blifvit „varma" och de göra gång på gång vackra atacker mot engelsmännens mål.

Nu — det går väl knappast ur någon åskådares minne — får en af Idrottsförbundets halfbackar tag i bollen, passar den till venster-ytter, som sätter i väg för full maskin förbi de förbluffade och något tröga engelska halfbackarna. Kort före han råkar i närmare bekantskap med Lindsay centrar han bollen åt Sandkvist, som följt jämsides på midten och bollen hviner in i det nedre högra hörnet af engelsmännens mål. — Vilda ovationer! Åskådarena äro entusiasmerade och under hurrarop och applåder börjas åter sp sletfrån midten. —Finnarna voro mycket mera förbluffade än engelsmännen öfver resultatet!

Detta piggade upp engelsmännen en smula och de gjorde väldiga ansträngningar för att få mål. Slutligen lyckas det för dem. Deras center går upp med bollen — finnarnas halfbackar hinna ej upp — ena backen missar och målet ligger öppet för bombardement. I det afgörande ögonblicket blir målvakten dessutom omkullsprungen. — Ännu ett mål göra de före halftid!

Efter fem minuters hvila börjas det på nytt och samma visa om igen. Idr.förb. v. y. får tag i bollen och går i en snabb rush fram, centrar så denna och Sandkvist „nickar" den. — Nu får man in se ett utomordentligt vackert spel å ömse sidor. Finnarnas spel var tidtals glänsande — och fullt jämbördigt med motståndarenas? Före de 45 minuterna har gått gjorde engelsmännen ytterligare ett mål — från straff spark. Idrottsförbundets höger back snuddar med handen vid bollen. — Hands! — 11 meter och bollen går in omöjlig att nås af den eljes så utmärkta målvakten. —

Engelsmännens kritik öfver sina motståndares spel var lysande: „I aren mycket snabba, spela energiskt och uthålligt, aldrig „too rough", men dock ej för vekt. Litet mera öfning och i kurmen med godt mod spela mot hvem som helst"! — sådan var i korthet den engelska kaptenens utsago.

Som komplettering kan nämnas, att samma engelska lag spelade i Köpenhamn mot ett danskt lag från en af de större klubbarna och slog dem med 7—3 under de 90 minuterna.

På grund af trötthet af söndagens spel mötte ej engelsmännen på tisdag kväll, (Idr.- förb. lag hade då tränat på måndag e. m. i 4 timmar).

Af allt att döma kommer österbottningens håg att stå till fotboll.

l. o. Wing.

Jalkapalloa Kokkolassa (HBL 12.7.1906)

(Hufvudstadsbladet siteeraa Österbottningen-lehden otteluraporttia Kokkolan VPK:n ja englantilaisen seuran välillä pelatusta ottelusta, jonka englantilaiset voittivat luvuin 3–2.)

Idrott.

Hufvudstadsbladet no 186, 12.7.1906

Fotboll i Gamlakarleby. I tidningen Österbottningen ingår följande skildring af en finsk-engelsk fotbolls matsch i Gamlakarleby. I söndags kl. 1 e.m. Började en matsch mellan engelska bollspelare från en i Yxpila liggande båt och F.B.K:s i Gamlakarleby Idrottsförbund.

Idrottsförbundets lag vunno vid lottdragningen och valde sida – det norra målet – och engelsmännen fingo börja. Domarens pipa ljuder och engelsmännen drifvare (forwards) svapa ner mot det finska målet i en perfekt linje och vackert spel. Idrottsförbundets halfbackar äro dock situationen vuxna och bollen återsändes med kläm. Bollen gick så upp och ner er stund tills Idrottsförbundets vänsterytter forwards får tag i den och går i en snabb rush upp mot det engelska målet. Kort före de engelska backarna mötes centrar han bollen och Sandqvist är framme och sänder in bollen.

Stor förvåning å ömse sidor! Åskadarena applådera ursinnigt och våra gossar se helt nöjda ut, då de återtaga sina platser på planen. Man ställer upp sig anyo – pipan ljuder – och bollen är åter i spel. Knappast 8 minuter efter afspark får engelsmännen forwards tag i bollen – och det bär af mot Idrottslubbens mål och boller går in. Våra backar voro något för långsamma och – alltför rädda af sig. En back skall utan dröjsmål och med uppbjukande af all sin energi och seghet försöka beröfva en motsåndare bollen.

Före halftid hade engelsmännen gjort ytterligare 2 mål så att resultatet efter 45 minuterna var 3–1 till engelsmännens fördel.

De fem eller t.o.m. femton minuterna användes till fotografering, bakelseätning och förtärande af läskdrycker.

Domarens pipa ljuder åter – sidor bytas – och snart är spelet i full gång. Bollen gär upp och ner längs planen och det är svårt att säga, hvilketdera lagets halfva af planen hade mera besöf af den. Idrottsförbundets forwards göra några snabba attacker, hvilka dock klaras af engelsmännen backs. – Under andra halftid gjorde hvartdera laget ett mål, engelsmännens var dock enligt vår mening offside.

Speltiden är snart till ända och resultatet är 3–2 till engelsmännen favör.

I tisdags skulle samma lag som i söndags möjligen åter spela mot hvarandra.

Kokkolassa toimiva jalkapallojoukkue (Finskt idrottsblad 7/1906)

(Finskt Idrottsblad kertoo Kokkolassa harjoitelleen jo alkukesästä lähtien jalkapallojoukkueen, jota johtaa englantilainen Hugh Calvert. Joukkueessa pelaa myös maineikasta Newcastle Unitedia edustanut Garfry Iston. Kokkolan VPK:n urheiluseuran alaisuudessa toimiva seura pelaa lähinnä Kokkolan satamaan saapuvien englantilaisten laivojen miehistöjä vastaan.)

FOTBOLLSLAG I GAMLAKARLEBY.
Finskt Idrottsblad 07/1906

FOTBOLLSLAG I GAMLAKARLEBY. Sedan början af sommaren tränar ett fotbollslag inom F. B. K:s idrottsförbund i Gamlakarleby. Som tränare fungerar engelsmannen Hugh Calvert och i forwardskedjan spelar hans landsman Garfry Iston från New Castle United. Laget spelar allt som oftast mot engelska lag från tråvarubåtarna, hvilka gästa staden. I sept. hoppas det kunna komma ned till hufvudstaden för spela mot här befintliga lag.

Lagets dräkt är blus med gulröda 5 cm breda ränder på längden, byxor: hvifa, strumpor: röda med en 2cm gul rand upptill, kängor: engelska bollskor, scotch chrome gråa.

Kokkolan VPK kutsuu jalkapalloilijat tiedotustilaisuuteen – ottelu englantilaista seuraa vastaan sunnuntaina (ÖB 6.7.1906)

(Kokkolan VPK:n jalkapallojoukkue pelaa tulevana sunnuntaina englantilaista joukkuetta vastaan. Lauantaina järjestetään pelaajille tiedotustilaisuus, jonka aiheina ovat mm. edustus ja vaatetus.)

Jalkapallonlyönti Kaisaniemessä (HS 11.5.1906)

Jalkapallonlyönti Kaisaniemessä. 

Helsingin Sanomat no 107, 11.5.1906

Jalkapallonlyönti Kaisaniemessä. Urheiluseura Unitas oli pyytänyt saada rakentaa kaksi porttia jalkapallonlyöntiä warten Kaisaniemen urheilukentän laitaan ja että kenttä luowutettaisiin jalkapallonlyöntiä warten joksikuksi illaksi wiikossa. Puutarhawaliokunta on asiassa antamassaan lausunnossa kannattanut anomusta porttien rakentamisesta, mutta ei sitä että kenttä luowutettaisiin yksinomaan jalkapallon lyömistä warten. Jälkimäisessä suhteessa ehdottaa puutarhalautakunta kuitenkin että kenttä, jossa lawntennis peli werkkoineen on haittaamassa muuta pallonlyöntiä, joiksikuiksi illoiksi luowutettaisiin käytettäwäksi wapaita palloleikkejä warten ja ettei niinä iltoina saisi kenttää werkoilla aitailla. Rahatoimikamari on hywäksynyt puolestaan puutarhalautakunnan ehdotuksen ja päättänyt näiksi illoiksi tiistai-, torstai- ja lauwantai-illat.

Urheilu-elämän kehityksestä pääkaupungissamme (US 1.4.1906)

Urheilun alalta.

Uusi Suometar no 76, 1.4.1906

Urheilu-elämän kehityksestä pääkaupungissamme.

Jo 80-luwulla alkoi yleinen urheilu woittaa jalansijaa kaupungissamme. Pääasiallisesti harjoittiwat sitä ”Matkailijayhdistyksen” jäsenet. Mutta wasta 90-luwulla walloitti se niin hywin työwäen kuin ylioppilaitten ja koulunuorison harrastuksen.

W. 1886 toimeenpani ”Helsingin woimisteluklubi” ensimäisen yleisen woimistelu- ja urheilujuhlan Suomessa. Innolla otettiin siihen osaa ympäri koko maan. Ei wähemmän kuin kokonaista 14 yhdistystä otti siihen osaa. Woimistelijoitten kokonailuku oli 209, joista 122 oli pääkaupunkilaisia kuuluen 7 eri yhdistykseen. Huomattawa on kuitenkin, ettei yhteenkään näistä yhdistyksistä kuulunut työwäkeä.

W. 1894 toimeenpani samainen ”Helsingin woimisteluklubi” ensimäisen kansainwälisen woimistelu- ja urheilujuhlan maassamme. Tämä woimistelujuhla on siitä huomattawa, että se oli ainoa, johon Suomen sotawäki otti osaa. Jokainen pataljoona lähetti nimittäin juhlaan 20 woimistelijaa.

Sekä edellisessä että wiimemainitussa juhlassa weiwät ylioppilaat ja ”Helsingin woimisteluklubin” jäsenet kaikki palkinnot.

Toisin on asianlaita nyt. Jos olikin aiwan harwinaista nähdä silloin työmiehen ottawan osaa urheilukilpailuihin, niin on asianlaita nykyään melkein päinwastainen. Jokaisessa nykyisessä kilpailussa owat työmiehet enemmistönä.

Helsingissä on nykyään lähes 50 urheilu-yhdistystä, joitten jäsenluku lähenee 5,000.

Ensimäiset työwäen woimistelu- ja urheiluseurat owat ”Ponnistus” ja ”Reipas”. Wiiden wiimeksi kuluneen wuoden ajalla owat juuri nämä seurat olleet toimeliaimmat. ”Reipas” on toimeenpannut kansainwäliset kilpailut ww. 1903, 1904 ja 1905 ja ”Ponnistus” n.k. Olympialaiset kilpailut. Sensijaan on ”Helsingin woimisteluklubi” tyytynyt wain toimeenpanemaan wuotuisia koulunuorison kilpailuja.

Mainitsematta ei myöskään saa jättää ”Helsingin atleettiklubia”, joka herätettiin uudelleen eloon w. 1895. Wuosittain on se toimeenpannut kilpailuja niin hywin painistelussa kuin painojen nostossa Suomen shampionin ja Suomen mestarin arwonimestä. Klubin jäsenten enemmistö kuuluu sekin työwäen luokkaan.

Wiime wuonna perustettiin uusi urheiluseura ”Unitas” joka muutamien kuukausien kuluttua kohosi kaupunkimme urheiluseurojen etunenään. Siihen kuuluu jäseniä kaikista yhteiskuntaluokista niin hywin suomea kuin ruotsia puhuwia. Ensimäiset suuret kansainwäliset kilpailunsa järjestää se ensi syyskuussa.

Paitsi yllämainittuja suurempia urheiluseuroja on olemassa koko liuta pienempiä, jotka kukin alallaan työskentelewät urheilun kohottamiseksi.

Erikoisen aseman pääkaupungin urheiluelämässä anastawat ylioppilaat ja koulunuoriso.

Ylioppilaitten urheiluyhdistyksistä on epäilemättä toistakymmentä wuotta wanha ”Ylioppilas-Woimistelijat” (Y. W.) asetettawa etusijalle. Sen jäseninä on ollut maamme tunnetuimpia woimistelija- ja urheilijakykyjä, ja jäsentensä kautta, näitten hajaantuessa työ-aloilleen ympäri Suomen niemen, on se perustanut useimmat maalais-woimisteluseurat sekä siten kenties eninten työskennellyt woimistelun ja urheilun lewittämiseksi. Toinenkin kaikkia ylioppilaita yhdistäwä urheiluseura ”Akateeminen urheiluyhdistys” on olemassa, mutta toistaiseksi sen toiminnasta ei ole paljoa sanottawaa. Ainoa, minkä se on aikaansaanut, on suomalaisten ylioppilaitten osanotto pohjoismaitten ylioppilaitten soutokilpailuihin.

Aina wuodesta 1896 owat ylioppilasosakunnat wuosittain keskenään kilpailleet eri urheilualoilla. Osanotto näihin kilpailuihin on ollut hywin wilkasta, waikka se tosin wiime wuosina on hiukan laimennut. Ja erittäin huomattawana seikkana mainittakoon, että suurin enemmistö kilpailijoista on ollut suomea puhuwia.

Polyteknikoilla on myöskin oma urheiluseuransa, joka on saawuttanut mainetta wiestinwientikilpailuissa.

Koululaisten woimisteluseuroista on suomalaisen normalilyseon ”Turnarit” wanhin. W. 1895 perustettiin ”Suomen lyseoiden urheilijat”, joka on tehnyt itsensä tunnetuksi monien onnistuneitten näytöksiensä kautta, ja jonka jäseniä ei koskaan puutu mistään kilpailusta. – Ruotsalaisten koulujen kesken perustettiin samaan aikaan urheiluseura ”Kamraterna”. Se toimeenpani kilpailuja ja retkeilyjä, ja onnistui sen niitten kautta herättämään sellaisen innostuksen, että jokaiseen kouluun perustettiin oma urheiluseura, jopa kaksikin. Nykyään owat ruotsalaisten koulujen urheiluseurat yhtyneet yhteiseen liittoon ”Suomen ruotsalaisten oppikoulujen urheiluliittoon”.

Samoin kuin ylioppilaitten kesken tapahtuu myöskin eri oppikoulujen wälillä wuosittain kilpailuja kiertopalkinnoista.

Siinä pääpirteissään Helsingin urheiluelämän kehitys wiimeksi kuluneittein wuosikymmenien ajalla.

Fotbollsmatchen i Helsingfors (Måndagen 16.3.1906)

Fotbollsmatchen i Helsingfors. 

Måndagen no 13, 16.3.1906

Fotbollsmatchen i Helsingfors. Idrottsföreningen ”Unitas” har beslutit, att i slutet af maj eller i början af juni föranstalta fotbollstäflingar och har redan ett lag från Viborg anmält sig sinnad att deltaga i dessa.

Det är glädjande att ändtligen detta spel funnit väg äfven till hufvudstaden, förr har man väl här sparkat boll, men någon egentlig fotboll har det ej varit. Med intresse motser man därför inom idrottsmannakretsar denna, den första matchen. Som tränare för ”Unitas” lag kommer artisten Chorin att fungera, hvilken i Amerika och England varit med on många matcher. Utom den ofvan-nämnda, kommer äfven en härboende engelsman, som i England psolat fotboll många år, att då och då bistå de tränande med goda råd.

Viborgslaget åter har redan senasta år spelat samman och med framgång täflat, bl. a. med petersburgarna.

Det är att hoppas att denna täflan redan arrangeras i maj, så att äfven den studerande ungdomen kan öfvervara den.

Jalkapallokilpailut Suomeen (HS 14.2.1906)

Urheilua. 

Helsingin Sanomat no 36, 14.2.1906

Jalkapallokilpailut Suomeen.

Englannissa ja Saksassa niin muodissa olewia urheilulajeja kuten juuri yllä mainittua urheilulajia on wihdoinkin Suomen niemelläkin alettu harrastaa. Wiipurin jalkapallo-urheilun ystäwät owat waatineet täkäläisen helsinkiläisen woimistelu- ja urheiluseuran ”Unitaksen” kilpailulle. Seura on wastaanottanut haasteen ja onnistunut saamaan erään etewän englantilaisen opettajan joukkuettaan ohjaamaan. – Kilpailut tapahtuwat ensi kesäkuussa Helsingissä.

Jalkapallo pois! (Kansakoulun lehti 1906)

Jalkapallo pois!

Kansakoulun lehti: kasvatusopillinen aikakauskirja kodille ja koululle no 4–6. 1906.

Jalkapallo pois! Pitkin Yhdysvaltoja kuuluu ääniä, jotka kehottavat nousemaan vastustamaan tuota urheilua, joka jo alkaa lähennellä raakalaisten kisoja, sillä sitä näytetään harjoitettavan niin verrattoman rajusti, että se vaatii lukuisia uhria. Urheilukausi on tuskin alkanut ja nyt jo on jalkapalloleikissä kolme saanut kuoleman sekä kolmekymmentäseitsemän vaikeasti haavoittunut, joista kolme kuolettavasti.

Tämä tilasto silmäin edessä ovat Nebraskan keskuskoulun oppilaat yksimielisesti päättäneet luopua tuosta urheilusta. Kaikki Kalifornian koulut ovat tehneet samallaisen päätöksen. Vieläpä ovat lähettäneet valtion lainsäätäjäkunnalle anomuksen, jossa pyydetään lakisäädöstä, mikä kieltäisi jalkapalloleikin.

Opas maalivahdille (Finskt Idrottsblad 1906)

(Finskt Idrottsbladin opas maalivahdille. Julkaistu joulukuussa 1906. Klikkaa kuvia suuremmiksi.)

HURU MAN FÖRSVARAR MÅL I FOTBOLL.

Finskt idrottsblad 12/1906

AP F. G.

1 En vaken och god målvakt står alltid färdig på tårna och något framför mållinjen, ty han fruktar, att bollen annars möjligtvis skulle slinta ur händerna, och hvarje försök att därefter få tag i denna vore omöjligt.

2 Han står något framåtlutad och håller ögonen på den, som enligt hans antagande kommer att göra målskottet. En sådan ställning gör honom dessutom klar att löpa i hvilken riktning som helst för att mota bollen.

3 Bilden illustrerar alldeles ypperligt den gyllene regeln: fånga bollen med bägge händerna och försök därvid alltid att hafva kroppen bakom såsom ett sista skydd, ifall „miss" skulle ega rum.

4 Ett hårdt skott tätt intill marken från centern motas äfven med bägge händerna, men äfven i detta fall skall man försöka få någon del af kroppen bakom (i detta fall fötterna).

5 Ett målskott från centern, gifven mot nedra venstra, hörnet, motas med venstra handen, då målvakten ej: i tid själf hann kasta sig emellan. Detta slag af målsparkar äro af de svåraste att klara.

6 Ett lågt skott snedt ifrån vensterytterforwarden motas med knapp nöd med fattning af bollen med bägge händerna. Man torde dock äfven i detta fall observera fötternas ställning bakom händerna i bollens bana.

7 Äfven i detta fall har bollen kommit från venstra flygeln. Målvakten hinner ej i tid tillstädes, utan är tvungen att med handen stöta ut bollen öfver sin egen mållinje. Att hörnspark blir följden är klart.

8 b. Bollen har gått högt och skulle passerat tätt under ribban in i målet. Målmannen ser här intet annat råd än att „lyfta" bollen öfver tvärslån. Fig 8 a. visar bollen ett moment tidigare.

9 En „droppboll" motas på samma sätt, nu genom stötning med knutna näfvar.

10 Målet klaras genom att boxa bollen i farliga situationer. Det är dock synnerligen riskabelt och ej att förorda för ovana personer.

11 Att fånga bollen med bägge händerna och sedan kasta ut den är en säker metod och synnerligen att rekommendera åt nybegynnare.

12 Om det är tid, stanna bollen först och sänd den sedan med en kraftig spark upp på planen igen.

Uudistus blogiin

Jotta blogin sisällön hahmottuminen helpottuisi, pyritään uutta sisältöä jatkossa julkaisemaan kronologisesti. Uutiset alkavat vuoden 1906 keväästä, jolloin Suomen lehdistössä alettiin julkaista jokseenkin säännönmukaisia jalkapallouutisia. Samalla blogissa aletaan julkaista myös jonkin verran ruotsinkielistä sisältöä.

Uudistuksen tavoitteena on tarjota lukijalle parempi kokonaiskuva jalkapallon rantautumisesta Suomeen. Blogisti ei lupaa noudattaa kronologisuutta orjallisesti, eli satunnaista poikkoilua on yhä luvassa. Jatkossa blogissa saatetaan myös aika ajoin julkaista erillisiä teema-artikkeleita suomalaisen jalkapallon alkuaikojen ilmiöistä.

Hyvää alkanutta vuotta 2013 1906!

2–3–5 / JM